Tampereen messukeskus, 18.-20.11.2016

Tampereen Kädentaidot on Suomen ja samalla koko Euroopan suurin käsi- ja taideteollisuustapahtuma raportoi Aamulehti perjantaina artikkelissaan.

Viikonlopun aikana Pirkkahallissa on kuhissut ja siellä vierailevan kansan määrä lähentelee 40000 kunnioitettavaa merkkipaalua. Kävijämääränsä ja luonteensa puolesta se alkaa muistuttamaan Habitarea ja siihen liittyvää Antiikki-tapahtumaa. Tampereen Kädentaitomessuihin kuuluu myös vastaava oheistapahtuma, vaikkei sitä näy päätapahtuman mainoksissa. Tämä tapahtuma on nimeltään KERÄILY.

 

Monta tapaa pelastaa pala historiaa

Tapahtumana Keräily on jo perinteikäs, sillä se on järjestetty jo 49 kertaa. Oletusarvona on, että rinnakkaistapahtuma olisi yhtä laadukas ja innostava, kuin Kädentaidot itse. D-hallissa, joka on varattu Keräilylle, tunnelma kuitenkin latistuu täysin. Mitä ihmettä?

D-hallin sisäänkäynnin edustalle asetettu punainen matto ei tee vaikutusta. Ehkäpä tapahtuman tunnelmaa voisi nostattaa taustamusiikilla ja kohokohdista tiedottaa torvisoittokunnan tahtiin?

Viime vuosien saatossa, liekö laman vai ekologisen ajattelutavan myötä, kaikenlainen keräily on kasvattanut huimasti suosiotaan. Televisio on täynnä keräilyohjelmia ja Huutokauppakeisari jaksaa hauskuuttaa kansalaisia saaden pian kulttimaineen. Lehtihyllyt pursuavat erilaisia antiikkiin, retroon ja tuunaukseen erikoistuneita lehtiä. Facebookin Pelastetaan vanhat esineet-ryhmässä rikkoutui 30000 seuraajan rajapyykki. Hieman paikallisista tapahtumista mainitakseni – Moron Peräkonttikirppis tukkii kahdesti vuodessa Tampereen keskustan ja Mansen Blogikirppikselle jonotetaan korttelikaupalla ennen tapahtuman aukeamista. Miksei Tampereen messukeskuksessa ole samaa sykettä ja aarteiden löytämisen riemua?

Historian sanotaan toistavan itseään. Jugend tai toisella nimellä tunnettu Art Nouveau tekee tuloaan takaisin. Keräilypuolella oli myynnissä koristeellinen jugend-tyylin valaisin, kun taas kädentaitojen puolelta löytyi uustuotantona samanhenkiset tyynynpäälliset.

 

Mummoilua

20 vuotta sitten käsityöt ja kädentaidot yhdistettiin ”mummoiluun”. Tänään on toisin, se on monimuotoisuudessaan hyvin trendikäs harrastus, joka yhdistää nuoret ja vanhat, miehet ja naiset – jokaiselle löytyy jotain. Tämä aivan sama ilmiö pätee myös keräilyyn. Tavaroiden myötä pala historiaa siirtyy omistajalta toiselle, ei pelkästään vanhusten kesken, vaan useamman sukupolven välillä.

Ei ole ensimmäinen kerta kun tämä silinteripäinen nuorimies tekee kauppaa isänsä kanssa. Hatunnosto tälle hauskalle markkinointikikalle ja kahden sukupolven saumattomalle yhteistyölle.

”Junassa on hauska matkustaa…”, varsinkin jos sen vaunuja vielä tänäkin päivänä koristaisivat yhtä upeat valaisimet kuin nämä.

”Come fly with me…” lauloi Frank Sinatra. Nämä lentokoneen mittarit tulevat lentokoneiden parissa elämänsä puuhastelleen perheen kokoelmista. Tämän tyyppisiltä keräilijöiltä löytyy monta mielenkiintoista tarinaa kaupan päällisiksi.

Aikaisemmassa blogijutussani kirjoitin Apollo 14-taulusta, joka oli varustettu mukana olleiden astronauttien nimikirjoituksilla. Tässä kuuaiheisessa puutaulussa on samaa ironiaa, kuin Amerikan vallanvaihdon jälkeisistä uutisotsikoista löytyy.

Varsinainen trendi tuntuu löytyvän sisustuksen puolelta – osa esineistä on saanut uuden olomuodon tuoden ”vihreää ajattelua” mukanaan ja yleisesti nähdään, että vanhojen tavaroiden yhdistely uusiin tuo kaivattua yksilöllisyyttä kotiin.

Tässä erinomaisesti säilyneessä kasviaiheisessa seinävaatteessa on samaa kuin Taito Shopin Ebba Masalin opetustaulu-sarjassa. Näkisin tämän koristamassa trendikästä kotia parin hyvin valitun design-huonekalun kera.

Muitakin sisustuslehdistä tutuksi tulleita hittituotteita, kuten mainosvalojen kirjaimia oli myynnissä. Keräilytapahtumat ovat parhaita paikkoja löytää tämäntyyppisiä tuotteita alkuperäisenä.

 

Taitavien käsien malli

Suomi 100 vuotta-juhlan kynnyksellä olisi hyvä aika karistaa hämähäkin verkot ja tuoda keräily kaikkine variaatioineen uudelle vuosituhannelle. Asian voi esittää tuoreella tavalla – kädentaitajat ovat tehneet niin, ehkäpä meidän vanhaa tavaraa rakastavien olisi hyvä seurata tätä esimerkkiä.

Vanhoja pitsiliinoja voi kierrättää, kun ne eivät enää palvele alkuperäistä tarkoitustaan. Nämä tyylikkäät laukut ovat Risakon valikoimaa. Entäpä jos tilalla olisi vanha nyplätty pitsi?

Uutta peltiä vanhalla kuviolla. Hauska idea ja kaunis toteutus – Tarja Juusontytär.

Ongelmallisten materiaalien kierrätys on upea juttu – sisäkumista valmistettu olkalaukku Asmilta. Keltainen vetoketju antaa veikeää särmää.

 

Tämän jutun myötä haluaisin heittää pallon Tampereen Messukeskukselle haasteen muodossa. Eikö olisi upeaa juhlistaa Keräilyn 50. tapahtumaa tuoreella imagolla? Tapahtumaan voisi lisätä hieman oheisohjelmaa, kuten tarinoita mielenkiintoisista esineistä, haastatteluja alan keräilijöistä tai vaikkapa leikkimielisen huutokaupan.

Vain taivas on ideoiden kattona ja tietysti tähän tarvitaan halua muuttaa asioita. Hyvä malli tapahtuman päivittämiselle on ”taitavien käsien” ulottuvilla, eikö?