Suomella on plakkarissa 99. itsenäistä vuotta ja tunnemme ylpeyttä heiluttaessamme siniristilippua tälle juhlalle. Miten Suomi näkyy maailmalla? Nopeasti ajatellen tähän voisi vastata, että kuuluisien suomalaisten ja huippudesignin muodossa. Onko näin?

Kuva (vasen) E.W.: ”Aaltoa löytyy monella tapaa ympäri taloa…”

Kuva (oikea) K.B.: ”Sibelius-patsas ja paljon muuta…”

 

Vaatimattomuus kaunistaa, muttei tennissukkien muodossa

Meillä suomalaisilla on paljon annettavaa maailmalle. Osaamista on vaikea viedä ulos, jos ulkomaisten kontaktien määrä on olematon, sama asia vaikeuttaa myös sijoittajien löytymistä. Kartalta katsottaessa olemme ”in the middle of nowhere”, se ei helpota asiaa.

Suomalainen ei retostele. Se kuuluu verenperintöömme, perusluonteemme on vaatimaton. Joukostamme löytyy monen alan mestareita ja useat tuotteistamme ovat maailman parhaimmistoa, silti me päädymme odottamaan, että meidät tunnistetaan taidoistamme. Toivomme, että joku huomaa sinivalkoisen viirin heilumisen Suomenlahden toisella puolella.

Yleinen syy maastamuuttoon on huippuosaamisen vienti ulkomaille, sinne muutetaan usein opiskelumahdollisuuksien sekä paremman työn perässä. Juuri tästä suomalaisten maastamuutosta kirjoitettiin Helsingin Sanomien ”Koti on nyt muualla” -artikkelissa.

Moni ulkomailla asuva suomalainen erottuu joukosta edukseen. Tähän kategoriaan ei kuulu 80-lukuiset valkoiset tennissukat business-tapaamisessa, vaan määrätietoisen koulutuksen tuoma osaaminen. Positiivinen ”Made in Finland”-status nostaa meidät keskiarvon yläpuolelle, ilman sen kummempaa markkinointia. Tätä seikkaa ei voi liiaksi hyväksikäyttää.

Toivottavasti Saara Aalto Englannin X Factor-menestyksellään siivittää Suomi-brändin markkinointia – mennään sinne missä tapahtuu, ollaan ylpeitä suomalaisuudesta ja julistetaan ylväästi sanomaa eksoottisen erilaisesta Suomesta!

Maalähettiläs – hiljainen mainostaja

Etelä-Afrikassa asuva ”Cape Town meets Helsinki”-blogisti kommentoi edellä mainittua Hesarin artikkelia seuraavin sanoin: ”Haloo Suomi – ympäri maapalloa verkosto on jo olemassa! Käytettäisiin hyväksi ulkosuomalaisia, monesti käyttökelpoisia ja edullisia maalähettiläitä. Tätähän esim. jenkit ja israelilaiset ja ruotsalaisetkin osaavat hyödyntää oikeinkin menestyksekkäästi”.

Näinhän se on – jos vahvuuksiimme ei voida lukea ulkomaisten kontaktien määrää, kannattaisi hyödyntää ex-pattien eli ulkosuomalaisten tietotaito. He asuvat ja elävät näissä maissa, tietävät maan tavoista ja kulttuurista. Heillä on usein hyödyllisiä kontakteja ja heidän avullaan on helpompi luoda myös uusia. Lyhyt käännös edellisestä – työtä suomalaisille, vaikkei jalka isänmaan kamaralla olekaan!

”Kotimaa kun taakse jää, mietin hiljaa mielessäin, mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin…”

Kun suomalainen muuttaa ulkomaille, hän pakkaa mukaansa joko tietoisesti tai tiedostamatta palan kotimaata. Suomalaiset tavat siirtyvät rajan yli ilman fyysistä ponnistusta, joskin tässä artikkelissa keskitymme vain maalliseen omaisuuteen. Vain aniharva muuttaa ”passi ja hammasharja”-tyylillä eli pelkät muistot takataskussa.

Muutin itse kymmenen vuotta sitten Englantiin ja kattoa myöten täyteen pakatussa autossa kulkeutui laadukasta, mutta pääsääntöisesti käytännöllistä Suomi-designia. Luonani vierailleet ystävät ja perhe täydensivät poikkeuksetta tätä kokoelmaa. Vastaavasti tuliaisina vein kotiin jotain perienglantilaista, tykkäsivät siitä tai ei.

Tein pikaisen kyselyn Facebookin ryhmässä ”Britanniansuomalaiset” miten suomalaisuus ja Suomi-design näkyy kotien sisustuksessa. Itsenäisyyspäivänä käyty keskustelu loi vilkkaan ajatustenvaihdon aiheesta. Vastaajat olivat asuneet Briteissä vaihtelevasti, mukana oli untuvikkoja sekä vanhoja konkareita. Pääosa vastaajista koostui naisista, mutta ilokseni sain vastauksia myös miehiltä. Kartografisesti nelisenkymmentä kyselyyn vastannutta asui ympäri Brittein saaria.

Keskusteluun liittyi myös Brightonin Yliopistolle Finnish Design Project 2012 –tutkielman tehnyt Sirpa Kutilainen. Sirpa vinkkasi tutkielmastaan, jonka yhteen osioon hän haastatteli ja kuvasi alueen ulkosuomalaisten tuntoja Suomi-designista ja suomalaisuudesta. Ne toistavat pitkälti samoja aiheita kuin nytkin: ”Ollaan me suomalaiset sen verran ennalta-arvattavia”, Sirpa hymähtää.

Katariina Eekkinen kertoo kodistaan: ”…Rakastan kankaan värejä, designia ja laatua. Kun on jotain lapsuudenkodista, se tuntuu hyvin erityiseltä ja luo sinulle turvallisuudentunteen ja yhteyden oman kulttuurisi kanssa…” / Kuva Sirpa Kutilainen

 

Käytännönläheinen Suomi-tuote

Ulkosuomalaisten kodeista löytyvät tuotteet ovat usein jokapäiväisessä käytössä ja pääosin käytännönläheisiä, sillä ne liittyvät kattaukseen, ruoanlaittoon, kodinhoitoon ja yleiseen kodin sisustukseen. Brändeinä ovat Suomen tunnetuimmat nimet: Arabia, Artek, Asko, Fiskars, Finlayson, Hackman, Iittala, Luhta, Marimekko, Pentik, Sini-tuote sekä Vallila.

Kaksi tuotenimeä nousee ylitse muiden: Aalto ja Muumit.

En kommentoi Muumimukien nykyistä valmistusmaata muutoin, kuin toivon sen palaavan Suomeen. Muumien suosiota ei voi kiistää, vaikka ”ylitarjonta” voikin ärsyttää ja osa designista tuntuu kääntyvän krääsäksi.

Alvar Aallon nimi kantaa mielestäni vielä tälläkin hetkellä Suomen lippua korkeimmalla. Se näkyy, kuuluu ja sitä ei ole kulutettu puhki, osasyynä uskoisin olevan Aallon moninaisen taituruuden.

Aina tuote ei kanna varsinaisen sisustus- tai designtuotteen logoa, vaikka sen takana onkin pitkällinen suunnittelutyö. Useimmat tähän listaan päätyneet tuotteet liittyivät yleiseen järjestyksen- ja puhtaanapitoon. Luettakoon tähän joukkoon myös sauna, jonka omisti yksi onnellinen perhe.

Tämän kategorian kirkkain tähti on kuitenkin juustohöylä! Tämä Suomessa niin tavanomainen tuote jaksaa herättää ihmetystä ulkomailla: ”Voiveitselle, juustohöylälle ja paahdinpihdeille on monet nauraneet ennen kuin ovat itse päässeet kokeilemaan”, eräs vastaajista kertoo.

Kuva (yllä) V.J.: ”Meillä on melko suomalaista, vaikka mies vähän vastaan yrittää  laittaa.”

Kuva (alla) K.B.: ”Lasikaapit täynnä Iittalaa…”

Evakkotarinoita ja raittiusoppia

Osa muuttajista on kantanut mukanaan palan perheen historiaa. On pidetty tärkeänä, että mukaan tulee jotain vanhaa ja suomalaista, usein omilta vanhemmilta perittyä. Tavanomaisimpina esimerkkeinä olivat käsityöt. Tavaroihin liittyy useimmiten hellyttäviä tarinoita, jota on haluttu vaalia hankalasta matkasta huolimatta. Edellä mainittuja ja historiallisesti mielenkiintoisimpia artikkeleita olivat kahdesta eri kodista löytyvät ”Karjalan evakko”-tiedoilla varustetut huonekalut. Tälläistä pelastamista voi kutsua jo melkein kulttuuriteoksi.

Jotain juuri nyt kovin suosittuja vintagetuotteitakin joukosta löytyi, mm. peltisiä säilytyspurkkeja sekä vanha opetustaulu. Sen aihe ”Juovutusjuomat ja kuolevaisuus” on toisaalta hyvin hauska, mutta melkoisen mustanpuhuva. Se kertoo kovin ikävän piirteen suomalaisuudesta.

Kuva K.P.: ”Mies ihastui tähän juovutusjuoma-valistusjulisteeseen. En halua selittää sen sisältöä muksulle, kun se oppii lukemaan…”

 

Luonto. Metsä. Puu.

Suomalaiselle luonto on In, sillä sitä meillä riittää. Se näkyy muotoilussa, materiaalivalinnoissa sekä aiheissa. Ulkosuomalaisten kotiin se tuo palan kaivattua kotimaata.

Puukot, taljat ja sarvesta valmistetut tuotteet kertovat omavaraisuustalouden ajasta. Kuksa on ollut metsässä vaeltaneen matkalaisen jokapäväinen tarvetavara. Tuohesta on rakennettu kengät, torvi, hattu sekä parhaassa tapauksessa heilalle sormus.

Koivu tuntuu olevan puista rakkain, sillä sitä löytyy huonekaluista, käyttö- ja koriste-esineistä, printtinä kankaista sekä taiteena seiniltä. Yksi vastanneista kertoi salakuljettaneensa taimia ”oman koivikon” toivossa. Toisella puutarhassa kasvavat suomalaiset perinnekasvit ja samaisen henkilön matkalaukku täyttyi koivuklapeista, jotka nyt koristavat takkaa. Nämä tarinat hymyilyttävät ja tuovat mieleen ajatuksen: ”ihanan suomalaista”.

Suomalainen luonto on kaunis, vaikkei kaikki puut koivuja olisikaan / Kuva Reetta

Yllättävän paljon ja hyvin skandinaavista

Suomalaista taidelasia ja keramiikkaa arvostetaan ja tämä näkyy ulkosuomalaisten sisustuksessa läpi kodin, vessoista juhlakattauksiin. Seiniä koristavat muun maailman taiteen ohella grafiikantyöt ja maalaukset, joista löytyy kotimaisen taitelijan signeeraus. Suomalaisiin designklassikoihin kuuluvat huonekalut ja valaisimet koristavat koteja ei-suomalaisten tuotteiden rinnalla. Kaikilla tähän ei ole mahdollisuutta, onhan suomalaisilla tuotteilla usein korkea hintataso. Minimalistinen skandinaavisuus ja värimaailma kodeista kuitenkin välittyy useassa muodossa.

Kyselyyn osallistuneista usea yllättyi vastatessaan kuinka paljon Suomi-designia löytyy heidän kodeistaan. Se olemassaolo on niin luonnollista, että siitä tulee läpinäkyvää. Oman muuttokuormansa lisäksi useimmat ovat saaneet tavaroita tuliaisina sekä kumuloineet sitä kotimaan reissujen myötä.

Suomalaisuus on imetty äidinmaidosta, eikä se maata vaihtamalla kokonaan karise – suomalainen on Suomen mainostaja. Nyt voimme vastata uudestaan artikkelin alussa tekemääni kysymykseen ”Miten Suomi näkyy maailmalla?” – tunnettujen suomalaisten, designtuotteiden, mutta myös ”hiljaisten lähettiläiden” eli ulkosuomalaisten kautta.

Kuva K.P.: ”Marimekon kankaista tehdyt taulut olohuoneessa. On täällä sentään muunmaalaistakin designia, mutta on tämä (määrä) vähän hassua!”