Kädessäni on lasipallo, jonka sain lahjaksi. Se pääsee kunniapaikalle kotini ikkunaan, muutaman muun lasikoristeen seuraan.

Pallon on puhaltanut hiedanrantalainen naapurimme Dylan Katz, joka on juuri saanut Little Dragoniksi kutsumansa uunin kuumaksi. Hän on avaamassa keraamikkovaimo Gretan kanssa uutta ”lasitaivasta” nimeltä Katztudio Paja-rakennuksen alakertaan.

Kerron hieman tarinaa siitä, miten lasipallosta tuli jokakodin joulukoriste ja kuvat Dylanin studiolta kertovat samaisen lasipallon valmistuksesta tänään.

 

Alussa oli omena

Punaposkinen omena oli yksi ensimmäisistä joulukuusenkoristeista. Värikontrasti vihreän kuusen kanssa teki siitä helposti näkyvän. Se muistutti jouluun liittyvien ruokalahjojen symboliikasta ja sanomasta. Pyöreä muoto on täydellinen ja viittaa iänkaikkisuuteen – sillä ei ole alkua, eikä loppua.

1500-luvun loppupuoliskolla saksalainen Greiner sai idean puhaltaa omenaa muistuttavan pyöreän lasiornamentin. Etuna oli, että se säilyi ”tuoreena” esikuvaansa huomattavasti paremmin.

Tähän maailmanaikaan pallot olivat umpinaisia ja ne muistuttivat enemminkin lasikuulia helminauhassa, kuin omenaa. Suurempina pallot eivät olisi painonsa vuoksi soveltuneet hennoille kuusenoksille ripustettavaksi.

Lasimassa pehmenee uunissa noin 1000 °C:n lämmössä, jonka jälkeen se on valmis muotoiltavaksi. Halkaisijaltaan noin 10 cm pallon varsinainen puhallusvaihe on hyvin nopea.

Kun lasimassa on saanut puhaltamalla alkumuotonsa, sen suuosaa puristetaan pihdeillä, jolloin syntyy lopullinen pallo. Pintaan painetut värikiteet sulavat kiinni hehkuttamalla palloa irrallisen polttimen avulla. Nopea napautus pallon suuosaan irrottaa pallon varresta. Ripustuskoukku muotoillaan painamalla nokare kuumaa lasimassaa kiinni palloon ja kääntämällä se koukun muotoon.

Saksalaiset Lauschan lasinpuhaltajat kehittivät ensimmäisenä 1800-luvulla ylläkuvatun puhallustekniikan. Se mahdollisti onttojen ja kevyempien lasipallojen valmistamisen, jolloin myös varsinaisen pallon kokoa pystyttiin kasvattamaan.

Muotoilun jälkeen pallot siirretään jäähdytysputkeen. Putkessa lämpötila laskee hiljalleen noin 500 °C:sta huoneenlämpöön. Ilman tätä vaihetta pallo hajoaa liian nopean lämpötilamuutoksen takia.

 

Matka elitistisestä tuotteesta…

Näitä käsityönä tehtyjä joulukoristeita myytiin Saksan joulumarkkinoilla ja palloilla oli 1930-luvulle saakka hulppeat maailmanlaajuiset markkinat. Halutuimmat lasipallot tulivat juuri Saksasta ja niitä eksyi myös Suomeen. Ne olivat jokseenkin elitistisiä koristeita 1900-luvun alkupuolelta, sillä niitä löytyi vain varakkaimpien perheiden kuusista.

Vuodesta 1880 lähtien Woolworths teki miljoonaomaisuuden myymällä Lauschan lasipalloja Amerikassa. 1930-luvun lopulla Pyrex-lasista tunnettu Corning Glass Works aloitti lasipallojen teollisen valmistuksen Amerikassa. Niiden työstämiseen käytettiin samaa laitteistoa kuin hehkulamppujen valmistuksessa.

 

Ensimmäisen Amerikassa tuotettujen lasipallojen tuotenimi oli Shiny Brite – tästä alkoi joulupallojen todellinen maailmanvalloitus! / Kuvalähde: Pinterest

 

…yleisimmäksi kuusenkoristeeksi

Aluksi pallojen muoto toisti alkuperäistä omenamaista pyöreyttä, mutta pian muotokieli monipuolistui ja abstrakteja malleja tuli nopeasti lisää. Ne jäljittelivät joulukuusia, kasveja, hedelmiä ja eläimiä, aivan kuten saksalaiset lasinpuhaltajat olivat alunperin tehneet. Samalla väriskaala laajentui perinteisistä yksivärisistä kattaen myös kirjavat versiot.

Suomen vanhin ja tällä erää ainoa pohjoismainen joulukoristeita myyvä yritys K.A.Weiste Oy aloitti toimintansa jo vuonna 1924. 50-luvulta eteenpäin myös suomalaisia joulukuusia koristivat yleisesti lasipallot. Niiden teollinen tuotanto oli laskenut hankintahintaa tuoden vaihtoehdon kaiken kansan ulottuville.

Väriskaala on hyvin laaja ja lasiin yhdisteltäviä materiaaleja rajoittaa ainoastaan mielikuvitus.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Käsityö vs. halpatuotanto

On upeaa, että naapurimme Dylanin tyyppiset lasinpuhaltajat jatkavat tätä käsityön perinnettä. Uskon, että moni meistä omistaa mielummin yhden artesaanin valmistaman pallon, kuin sata muovista. Yksinkertaisen kauniina esineenä se kestää aikaa, lasi itsessään on ajaton materiaali. Keräilijänä tiedän oman palloni saavan pian seuraa, Katztudion läheisyys ja sen kasvava tuotevalikoima pitänee siitä huolen.

Lasipuhaltajalla pitää olla kodissaan jotain omaa. Näistä kahdesta valkoraitaisesta pallosta syntyy valaisin Dylanin ja Gretan kotiin, se tulee saamaan nimen ”Order & Chaos”. Jäämme odottamaan sen ja muiden uutuuksien valmistumista suurella mielenkiinnolla.