Muutama viikko sitten vierailin tamperelaisessa Vintage Garden -nimisessä putiikissa, joka on erikoistunut vintagetyyliseen pukeutumiseen sekä sen oheistarvikkeisiin. Se sijaitsee tunnelmallisessa Tammelassa ja liikkeen holvikaari-ikkunoista sisään kurkistaessa ymmärtää heti, että sen uumenista löytyy upea valikoima naisten asusteita, kenkiä, laukkuja sekä koruja.

Sisustus huokuu eleganssia feminiinisyyttä; se on luotu taidokkaasti käyttämällä vanhoja lipastoja, arkkuja ja vaatekaappeja. Ohessa on myös houkutteleva valikoima tyyliin sopivia korurasioita, valokuvakehyksiä sekä koriste -ja käyttöastioita, kaikki silkkaa vintagea!

Vintage? Aikakaudellisesti termin voi sijoittaa ennen varsinaista antiiikkia eli 1920-luvun taitteesta aina 1970-luvun loppuun. Vintagen sanotaan kuvaavan aikakautensa parhaimmistoa ja sitä käytetään liitännäisenä viineistä, autoista, sisustustyyleistä sekä muodista puhuttaessa, johon myöskin korut luetaan.

Vintage Gardenin kohdalla voidaan siis sanoa, että nimi on enne. Leena, yrityksen hymyilevä omistaja, on loihtinut putiikistaan tunnelmallisen ”vintage puutarhan”, jossa vierailu synnyttää englantilaisen ”Vogue, the past days glory” -mielleyhtymän.  Astu siis sisään ja olet myyty, vaikket mitään ostaisi…

Luentoja korujen eri aikakausilta

Vintage Garden on järjestänyt kevään aikana kolme luentoa korujen historiasta ja niiden kirjavista tyyleistä asiantuntijana toimivan Sirpa Virtasen johdolla. Hän on monelle tuttu Tampereen Satakunnan kadulla viidentoista vuoden ajan sijainneesta antiikkiliikkeestä nimeltä Pikku Wakka. Mielenkiintoisten luentojen aikana arkea on piristetty lasillisella kuplivaa ja mahdollisuudella tuoda oman korulippaan aarteita tarkasteltavaksi.

Sirpan ensimmäinen luento käsitteli korujen historiaa 1900-luvun alkuun saakka ja toinen jatkoi tietopakettia aina 50-luvulle. Tämän kertaisen luennon aiheena oli lähihistoria 60-luvulta aina 80-luvulle saakka. Mielestäni juuri tämän luennon aikakausi ja sen minimalistiseksi muuttuva muotokieli kertoo ”suomalaisen koruidentiteetin” syntymisestä. Vaikka tänään Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttä, vasta 60-luvun lopulta suomalaisesta korusta on tullut käyttäjänsä näköinen – yksinkertaisen moderni ja samalla ajaton.

Sirpa ja Leena olivat koonneet havainnollistavia esimerkkejä kyseiseltä ajanjaksolta sekä alan kirjallisuutta, niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Mukana oli mm. Judith Millerin lähdeteos koruista, jonka sivuilla kitsch-tyyliset korut ovat päässyt valloilleen.

Sirpan keräilyharrastus on lähtenyt hänen isältään saamista tuliaiskoruista. Alla olevassa kuvassa yksi hänen omista suosikeistaan, akryylimuovinen kukkasormus.

Hollywoodin blingistä moderniin brutalismiin

50-luvun Suomessa kansa halusi iloita vaikeiden aikojen selättämisestä hulluttelemalla, tämä näkyi käytöstavoissa, sisustuksen kautta muotiin. Aalto jatkui 60-luvulle ja kun noususuhdanne oli viimein alussa, vaikutteita imettiin muun muassa amerikkalaisesta Hollywood-tyylistä, jota voisi kuvailla sanalla ’bling’. Se oli yleistä 60-luvun koruissa, mutta myös sisustuksessa; ajattele ylellisen sametin käyttöä huonekaluissa, upottavia kokolattiamattoja ja kristallikruunuja olohuoneiden katossa. Koruissa tämä näkyi isoina kivinä, kultana ja kiiltona, kaikinpuolin pääosassa oli yksi asia – näyttävyys.

60-luvun lopussa tyyli muuttui hyvin radikaalisti, sillä aiempien aikakausien muotoilu alkoi tuntua liian koristeellista. Arkkitehtuurissa modernismi alkoi jo 30-luvulla, silti suomalaisissa koruissa tämä näkyi vahvemmin vasta 60-luvulla. Kun puhelimet ja televisio yleistyivät kodeissa, raketteja lennätetiin kuuhun ja muovista tuli hittituote, skandinaavisesta yksinkertaisuudesta tuli aikakauden korumuotoilun vahvin suunta.

Suomalaisia korusuunnittelijoita nousi esiin omilla nimillään ja osa heistä onnistui luomaan myös kansainvälistä uraa, kuten Weckström, Kauppi, Tamminen… Näistä yksi on Sarpaneva, jonka kuuluisimpia koruja olen kuullut kutsuttavan brutalistisiksi. Se on termi, joka Suomessa on melko outo, mutta maailmalla se yhdistetään usein arkkitehtuuriin sekä veistokselliseen taiteeseen. Brutalismi on juuri sitä, miltä se kuullostaa – karua, raakaa, viimeistelemätöntä. Materiaaleina toimi pääosin kupari, pronssi tai hopea yhdistettyinä usein eri kiviin. Veistoksellisuus, epäsymmetrisyys ja maksimoitu yksilöllisyys olivat tämän tyylin tärkeimpiä vaikuttajia; aikakausi oli täynnä kokeiluja.

Mietitään hetki mitä usean suomalaisen korulipas sisältöineen kertoo tyyleistä 70-luvulta eteenpäin. Löytyykö sinulta Star Wars-tyylistä Lapponiaa kaarevine muotoineen ja monimuotoisine pintoineen? Itse tunnustan omistaneeni lukuisia Kaija Aarikka -tyylisiä puukoruja. En päässyt pakoon myöskään Kalevala-korujen huimaa vallankumousta. Topattujen olkapäiden valtakaudella harteillani taas roikkui isoja ja värikkäitä muovikorviksia. 80-luvulta lähtien korusuunnittelu muuttui monimuotoisemmaksi kuin aiemmin, tänään kaikki on sallittua.

Vintagekorujen viesti

Miksi valita vintagekoru uutuustuotteen sijasta? Siihen on montakin syytä, eikä vähimpänä se, että valikoima on laaja. Vintagekorulla voi myös olla mielenkiintoinen tarina kerrottavanaan, riippuen siitä, onko sen aiemmista kantajista tietoa. Usein koru on ollut lahja; muisto ikimuistoisesta reissusta, kiitos hyvin tehdystä työstä tai kiintymyksen osoitus rakastetulle.

Osa korusuunnittelijoista on halunnut viestittää tärkeitä asioita aikalaisilleen: ”valitse tämä ja kerrot suuntautumisestasi tai vähintäänkin, kannatuksestasi”. Poliittisuus ja kannanotto näkyvät myös korujen maailmassa, eivät ainoastaan pinsseissä.

Ne myös toimivat käytettyjen materiaalien ja muotokielen puolesta tarinankertojina menneestä ajasta – arvovallasta, käytettävän rahan määrästä tai sen puutteesta, uudistumisen ja yksilöllisyyden vimmasta ja tietenkin, kauneudenkaipuusta.

Vintagekoruissa varsinainen rahallinen arvo on useimmiten toissijainen asia, yksilöllisyys korvaa tämän. Aikakausien kirjosta on helpompi valita se koru, joka on kantajansa näköinen. Parhaimmillaan koru on äänetön viesti: ”Hello, this is me”!

Jos sinä haluat ripauksen ylellisyyttä tai yksilöllisyyttä menneiltä ajoilta, suosittelen lämpimästi vierailua Vintage Gardeniin. Jos matka Tampereen Tammelaan rasittaa, voit tutustua Leenan huolella valikoituun vintageen juuri avautuneessa VG:n verkkokaupassa – www.vintagegarden.fi.