Finlaysonin vanhoilla tehdaskujilla jalankulkijoiden katseet ovat kääntyneet asfalttiin. Tähän on selkeä syy; osa alueesta on maalattu tunnetuilla Finlaysonin kangaskuoseilla. Yksi näistä on vuodelta 1958, Aini Vaarin ’Coron(n)a’, joka on saanut valovoimaisen, keltaisen värin. Se näyttää hyvältä pannulapussa tai asfaltilla – hieno tapa tuoda esiin vanhaa, aivan uudella tavalla!

Tänä kesänä me tamperelaiset olemme saaneet nauttia tämän kaltaisista elämyksistä Finlayson Art Arean -näyttelyissä, joka on osa Suomi100 -juhlavuoden ohjelmistoa. Tarjolla on ollut mm. kuvataidetta, veistoksia, taidelasia sekä tilataidetta.  Ainakin maalattu asfaltti ja toivottavasti, Miina Äkkijyrkän taivaalla lennellyt ’Holy Calf’-teos jäävät värittämään alueen katukuvaa.

kuva: finlaysonartarea.fi

TADA, yhteinen ponnistus 150 tuottajan voimin

FAA- näyttelyn päätteeksi Grafiikanpaja Himmelblayn omistaja ja samalla tapahtuman taiteellinen johtaja, Pertti Ketonen lausui kiitossanat yhteisessä tilaisuudessa TADA– tapahtuman kanssa. Tampereen arkkitehtuuri- ja designviikko tarjosi jatkumon, jonka tarjonnasta löytyi taitetta, muotoilua ja arkkitehtuuria monenlaiseen makuun.

Reilun 70 tapahtuman rypäs oli mieletön ponnistus järjestäjien taholta. Tapahtuman monimuotoisuudesta kertonee hyvin päätöspäivänä Museo Milavidassa järjestetty ”Muotinuket juhlapuvuissaan-gaalashow, joka sopi hienosti mestarisuunnittelija Valentinon tuotannon rinnalle ja Fantastica -näyttelyn täydennykseksi.

Kiitos DesignOn Tampere ja Tilanne-kollektiivi sekä kaikki 150 yhteistyötahoa. Viikko on luonut monelle positiivisen ongelman; mihin ehtii suunnata, kun tarjontaa on niin paljon!

kuva: tadaweek.com

Muotoilun Iltapäivä 29.8.2017, Vooninki-sali

Yksi viikon tapahtumista oli Finlaysonin tiloissa pidetty luentosarja ’Muotoilun iltapäivä’. Tämän kertaisena aiheena oli ’Sykli, jonka erinomaisena esimerkkinä toimii vuodenajat.

Tapahtuman järjestelyihin osallistui myös Modus ry, jonka puheenjohtaja, muotoilija Taina Laaksonen, esitteli tapahtuman ensimmäisen luennoitsijan. Puhujan edustama yritys sopi sekä paikkaan että teemaan erinomaisesti – Finlayson. Paikalle saapui yksi yrityksen kolmesta omistajasta, joka on suunnittelupuolen voimahahmo, luova johtaja Petri Pesonen.

Tapahtumassa esiintyi lisäksi tuoliryijyjä valmistava Rugamuf, sen konseptisuunnittelijan, Tuula Pöyhösen ja omistajan, Martta Leskelän voimalla. Tuotteet valmistetaan syyrialaisnaisten voimin ylijäämämateriaalista. Ragamuf on uusi yritys, mutta sen tavoitteet ovat korkealla ja konsepti mielenkiintoinen, joten tästä yrityksestä kuullaan varmasti lisää. Tapahtuman päätteksi pukeutumisen ja taiteen rajoja korkeakoulutuksessa yleisölle avasi professori Marjatta Heikkilä-Rastas.

kuva: ragamuf.com

Toistoja

Finlayson on yksi Suomen yrityshistorian merkittävimmistä nimistä, yrityksen aikajanan ollessa lähes 200 vuotta. Tähän taipaleeseen kuuluu innovatiivisuutta, joiden tuloksena on syntynyt monenlaisia, elinkaareltaan pitkäikäisiä tuotteita. Juuri tämän kaltaisista tuotteista ovat kiinnostuneet myös yrityksen uudet omistajat. Omistajanvaihdoksesta on nyt kolme vuotta, joka on yrityksen aikajanalla varsin lyhyt, mutta sitäkin merkityksellisempi jakso.

Alkumetreistä saakka Finlayson on ollut toimintatavoiltaan edistyksellinen, onhan se muun muassa sytyttänyt ensimmäisenä sähkövalot Pohjoismaissa. Edellä mainitun kolmikon otettua yhtiön haltuunsa, Finlayson tuntuu palanneen Nottbeckien innovatiiviseen toimintatapaan ja se suorastaan huutaa: ”Can you see the light?”.

kuva: fi.wikipedia.org/plevna

Taustalla: tutkimus, oivallus, rohkeus

Toiminnan takana on kolme hyvin rohkeaa markkinointigurua, joilla ei ollut tietotaitoa puuvillatehtaan johtamisesta, mutta sitäkin parempi businessvaisto ja hyvä maku. Toisaalta, osa Suomen kansasta ajattelee, että heidän toimintansa kulkee hyvän maun rajoilla. Silti Suomen kansan täytyy rakastaa nykyistä mediasirkusta, sillä se on päätynyt ostamaan aiempaa enemmän Finlaysonin tuotteita.

Kumppaneita ei missään nimessä voi kutsua pelleiksi, vaikka hymyilyä heidän toimintansa toisinaan aiheuttaakin. Yritys on tutkinut taustoja, saanut oivalluksen ja ottanut tietoisesti riskejä mm. lanseeraamalla Tom of Finland- sekä Jesus -mallistot. Näitä voitaneen kutsua menestystarinoiksi, sillä rohkeiden vetojen ja erilaistumisen seurauksena yritys on kääntänyt lähes loputtoman tappioputken voiton puolelle.

kuva: finlayson.fi

WOW, 90 %!

– Yritys on muuttunut, emme ole pelkästään tekstiilien tuottaja, vaan suomalaisten kotien sisustaja, kertoo Petri Pesonen. Pari vuotta sitten tehty tutkimus osoittaa, että jopa 90 prosentista kodeistamme löytyy Finlaysonin tekstiilejä. Kieltämättä yritys kuuluu suomalaisten kotien sisustushistoriaan näkyvällä ja käytännönläheisellä tavalla.

Se, ovatko nämä tuotteet aktiivisessa käytössä vai keräämässä hyllyillä ’vintage’-statusta, on eri asia. Viime syksyisen Räsypala -kampanjan myötä Finlayson onnistui menestyksellisesti keventämään hyllyjen taakkaa. Kansaan tämä vetosi – ovela, vaikkakin melkoisen läpinäkyvä keino myydä uusia tuotteita.

Oliko räsypalojen ensisijainen tarkoitus medianäkyvyys, taloudellinen voitto vai ekologisuus? Niin tai näin, toiminta jatkaa tuotteen kiertokulkua – puuvillasta lakana, lakanasta räsypala, räsypalasta sisustustyyny tai kantokassi. Kampanjan tuloksena em. prosenttiluku pysyy vähintäänkin samana, jos ei kasva ja tuote vahvistaa ’kotien sisustaja’ kommenttia.

kuva: finlayson.fi

”Katsokaa nyt…”

Mitä uutta alalta löytyy? Pussilakana yleistyi Suomessa 60-luvulla, mutta todellisuudessa sen juuret löytyvät 1800-luvulta ja Saksasta. Siksi Finlayson on palkannut uuden, innovatiivisen joukon suunnittelijoita, joka työstää raikkaita ajatuksia markkinoille.

– Kuuntelemme asiakkaan tarpeita ja kehitämme ratkaisuja, jonka ympärille toiminta rakentuu. Emme niinkään yritä opettaa asiakkaille omaa ideologiaamme, Pesonen mainitsee ja täydentää tämän olevan erona moniin design-alan yrityksiin.

Pesosen puheenvuoro paljasti myös asian toisen puolen eli sen, että ideoita testataan yhteistyökumppaneiden vastustuksesta huolimatta. Tästä yhtenä esimerkkinä on isoimpien markettien ”ei kiitos” unipussi-lanseeraukselle, josta tulikin loppujen lopuksi varsin menestyksekäs kokeilu!

Miksi näin? Sanotaan, että suomalainen yrityskulttuuri on ajatusmaailmaltaan varsin perinteikäs ja tätä myötä myös jähmeä. Se ihmettelee Finlaysonin odottamattomia feedejä, mutta myös jatkuvaa ”katsokaa nyt” -todistamista. Ehkäpä Finlayson tarvitsee mainitun tyyppistä todistelua, jotta rohkeimmat kumppanit lähtisivät mukaan hulluilta tuntuviin yrityksiin tulevaisuudessa?

 

kuva: finlayson.fi

Uusin sykli?

– Noin 90% yrityksen ostajakunnasta on naisia, joiden mieltymyksiä kartoitettiin tutkimuksen avulla. Puolet asiakkaista haluaa jotain ’kaunista’ ja kaksi muuta neljännestä etsii joko ’tyylikästä’ tai ’yllätyksellistä’ vaihtoehtoa, kertoo Pesonen.

– Mallistoa on muutettu pikku hiljaa edellä mainittuun suuntaan. Olemme ensimmäisen kerran tyytyväisiä koko mallistoon; vihdoinkin se tuntuu muotoutuvan yhtenäiseksi paketiksi, Finlaysonin luova johtaja täydentää.

Tästä huolimatta ns. lypsylehmien laiduntamista eli Coronnan kaltaisten retrokuosien uudelleenkäyttöä, ei edes Finlayson voi jättää hyödyntämättä, joten vanhan toisto tulee jatkumaan. Tänään mallistosta löytyy värien ohella sävyjä, painokuosien rinnalla struktuuria ja edellä mainittuja kierrätystuotteita. Uusien mallistojen elinkaaren odotetaan jatkuvan pidempään – kenties yhtä pitkään kuin Jesus-lakanat?

Kaiken takana on masteroitua, vaativaa suunnittelutyötä ja epäilemättä nämä ”Kolme Viisasta Tietäjää” ovat valjastamassa Finlaysonia entistä selkeämmin kansainvälisen menestyksen ”highwaylle”. Näkyvyyttä Suomelle tämä yritys tulee tuomaan, vaikka tavasta olisikin ristiriitaisia mielipiteitä. On pakko sanoa, että jään kiinnostuksella seuraamaan Finlaysonin värikästä toimintaa ja sen syklejä.

Erinomaista YRITTÄJÄN PÄIVÄÄ!

Otsikon kuva: bandcompany.com